Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on selvitettävä, miten yrityksen ja yrittäjän vakuutusturva on järjestetty sekä mikä vaikutus sukupolvenvaihdoksella on vakuutussopimuksiin ja mahdollisiin veroseuraamuksiin. Yritystoiminnasta luopujan ja jatkajan onkin muistettava, että omistajanvaihdoksen myötä heidän vakuutustarpeensa muuttuvat. Lisäksi eri vakuutusmuodoilla noudatetaan hieman poikkeavia ilmoitusaikoja, mutta joka tapauksessa vakuutusyhtiölle on ilmoitettava hyvinkin lyhyen ajan kuluessa vakuutukset oikean omistajan nimiin.

Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vakuutusturvaa arvioitaessa voidaan miettiä myös vapaakirjan mahdollisuutta. Esimerkiksi yritystoiminnasta luopujalla on lain mukaan mahdollisuus saada vapaakirja henkilövakuutensa perusteella, jos luopujan suorittamista vakuutusmaksuista on jo kertynyt säästöä. Tällöin luopujalla on oikeus keskeyttää maksujen suoritus ja saada vakuutusehtojen mukainen vakuutuksen säästöosuutta vastaava vakuutus (ns. vapaakirja). Henkilövakuutusta ei siten tarvitse irtisanoa, vaan vakuutus jää voimaan sellaisena kuin sitä voidaan pitää voimassa jo maksetuin vakuutusmaksuin. Vakuutus jatkuu ilmaisena siinä mielessä, ettei vakuutusmaksuja enää tarvitse maksaa, joskin vakuutusyhtiö saattaa veloittaa jo kertyneestä säästöstä vakuutuksen hoitokuluja.

Sukupolvenvaihdos on oiva ajankohta miettiä yrittäjän ja yrityksen vakuutusturvaa kokonaisuutena. Onko yrityksellä toiminnan turvaamikseksi vakuutusasiat kunnossa?

Karkeasti voidaan sanoa, että yrittäjillä ja yrityksillä on kahdenlaisia vakuutuksia, pakollisia ja vapavaaehtoisia.

Pakollisten vakuutusten määrään vaikuttaa muun muassa yrityksen toimiala. Myös se, onko yrityksessä työntekijöitä, vaikuttaa vakuutusten määrään. Esimerkiksi työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen piiriin kuuluvat vähäisin poikkeuksin yksityisen työnantajan palveluksessa olevat työntekijät. Vakuutus on otet- tava siitä vakuutusyhtiöstä, jossa työnantajalla on tapaturmavakuutuslain mukainen vakuutus työntekijöilleen. Ryhmähenkivakuutuksesta korvataan kuolemantapauksen yhteydessä kertakorvaus työntekijän jälkeen.

Yrittäjän eläkelain mukaan Suomessa asuvan ja toimivan yrittäjän on vakuutettava itsensä vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Tällöin puhutaan niin sanotusta YEL-vakuutuksesta. Lain perusteella määritellään yrittäjäeläkkeen työtulon suuruus. Yrittäjäeläkkeen työtulo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon eläkettä luopuja saa. Lakisääteisen eläkkeen määrää voi kasvattaa YEL-työtuloa korottamalla. Kokonaiseläkkeen määrää voi kasvattaa merkittävästi myös vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.

Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin liittyy verovaikutuksia jo ennen niiden varsinaista nostamista. Vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa vakuutuksenottaja maksaa vakuutusmaksuja vakuutusyhtiölle, ja yh- tiö palauttaa maksut sekä niille kertyneen tuoton, kun henkilö saavuttaa sopimuksen mukaisen iän. Yritykselle pakollista eläketurvaa täydentävät vapaaehtoiset eläkemaksut ovat vähennyskelpoisia yleensä 8 500 € saakka palkansaajaa kohden, eikä niitä lueta henkilön tuloksi. Yrittäjä voi puolestaan omassa verotuksessaan vähentää maksamiaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja pääomatuloistaan enintään 5.000 euroa vuodessa.

Yrityksellä on usein varsinaisen toiminnan turvaavia vakuutuksia. Esimerkiksi omaisuus-, vastuu- ja keskeytysvakuutukset ovat tyypillisiä vapaaehtoisia vakuutuksia, mutta käytännössä yrityksellä kannattaa nämä olla. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä niiden laajuus ja arvo tulee arvioida uudelleen sekä tehdä tarvittavat ilmoitukset vakuutusyhtiöön.

Omaisuusvakuutuksella voidaan vakuuttaa muun muassa yrityksen käyttöomaisuus (koneet, laitteet, kalusto), vaihto-omaisuus ja yrityksen rakennukset. Omaisuusvakuutus kattaa vakuutusturvasta riippuen esimerkiksi palo-, vuoto-, myrsky- ja sähkövahingot sekä varkauden, ilkivallan ja rikkoutumisen aiheuttamat vahingot.

Vastuuvakuutus suojaa yritystä siltä varalta, että yritys on velvollinen korvaamaan vahingon. Yritys voi joutua vastuuseen esimerkiksi toimintansa tai tuotteensa aiheuttamista vahingoista.

Yritystoiminta voi vaikeutua tai keskeytyä kokonaan pitkäksikin aikaa esimerkiksi palovahingon, putkirikon, koneen rikkoutumisen tai työkyvyttömyyden vuoksi. Tällaisessa tilanteessa yrityksen talous ja toimintaedellytykset ovat vaarassa. Keskeytysvakuutus turvaa yrityksen jatkuvuuden, vaikka toiminta keskeytyisi äkillisesti. Keskeytysvakuutuksen avulla yritys selviää lakisääteisistä velvoitteista ja pystyy hoitamaan kiinteät kulut, jotka on maksettava vahingosta huolimatta, esimerkiksi palkat, lainojen korot ja lyhennykset sekä vuokrat.

Keskeytysvakuutuksia on olemassa erilaisia erityyppisten tilanteiden varalle:

– Omaisuuskeskeytysvakuutuksella varaudutaan tilanteeseen, jossa liiketoiminta keskeytyy kokonaan tai osittain yrityksen toiminnassaan käyttämälle omaisuudelle sattuneen esinevahingon vuoksi.

– Riippuvuuskeskeytysvakuutuksen tarkoituksena on korvata yritykselle aiheutuneita vahinkoja silloin, kun esimerkiksi yrityksen liikekumppanin kärsimä vahinko kokonaan tai osittain keskeyttää yrityksen liiketoiminnan.

– Tapaturmakeskeytysvakuutuksella varaudutaan yleisimmin katemenetyksiin tai sijaisen palkkaamisesta aiheutuviin ylimääräisiin palkkakustannuksiin, kun liiketoiminta keskeytyy kokonaan tai osittain ns. avainhenkilön tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi.
Etenkin pk-yritysten toiminta perustuu yleensä yrittäjän itsensä tai muutaman avainhenkilön merkittävään työpanokseen. Näihin henkilöihin kohdistuva tapaturma saattaa pahimmillaan olla kohtalokas koko yritystoiminnan kannalta tai aiheuttaa vakavia tappioita yrityksen tulokselle.